Kirjan taustaa
”Vanhat yritykset eivät taivu
uuteen toimintatapaan ja siksi ne pikkuhiljaa näivettyvät eivätkä houkuta
minkäänlaisia osaajia.” Näin totesi pari vuotta sitten ACSI:n innovaatiokonferenssissa
hollantilainen Martijn Aslander, joka
on ollut vuosia arvostettu uuden toimintakulttuurin puolestapuhuja.
Vanhat ja perinteiset yritykset
ovat meille tärkeitä. International Institute for Applied Systems Analysis
(IIASA) ja Fountain Park Oy julkaisivat tämän vuoden helmikuussa raportin 7 Shocks and Finland, jossa kuvataan 7
erilaisia potentiaalista Suomea kohtaavaa shokkia. Niiden avulla pyritään
selvittämään, millaista toimintaympäristöä ja toimintaa meillä pitäisi
kehittää, jotta Suomi selviäisi joustavasti mahdollisista shokeista. Kaksi potentiaalista shokkia ovat Nokian
lähtö Suomesta ja Metsäteollisuuden lähtö Suomesta. Jälkimmäinen vaikuttaa
Suomalaiseen yhteiskuntaan paljon enemmän kuin ensimmäinen. Nokian lähtö maksaisi yhteiskunnalle
vuosittain 350 miljoonaa euroa, kun metsäteollisuuden lähtö Suomesta
aiheuttaisi raportin mukaan vuosittain 13 miljardin euron menetykset. Lisäksi
50 miljoonalle kuutiolle puuta pitäisi löytää uusi käyttökohde. Metsäteollisuus työllistää valtavan verkoston
suomalaisia alihankkijoita kuljetusliikkeistä konepajoihin. On tärkeää, että
näiden perinteisten alojen toimintakyky säilyy. Ei Suomi ainakaan vielä voi
elää vain pelien ja palvelujen varassa.
Tietotyön puolesta puhutaan
paljon ja lasketaan, että se työllistää jo yli puolet työssä olijoista. Mutta
se toinen puoli työssä olijoita on yhtä
tärkeä. Moni tekee asiantuntijatyötä, jossa osaaminen ja tieto ratkaisevat,
vaikka toimitaankin ns. vanhassa teollisuudessa. On tärkeää, että myös perinteisessä
teollisuudessa hyödynnetään kilpailukyvyn kehittämiseksi kaikki uudet
toimintatavat, jotka helposti liitetään vain ns. uuteen tietotyöhön. Kirja pyrkii tuomaan esimerkkejä juuri näistä
perinteisistä ja vanhoista yrityksistä.
Kävimme läpi lukuisia tutkimuksia
kilpailukyvystä ja menestyksestä. Kolme asiaa korostuvat kaikissa tutkimuksissa
kilpailukyvyn avaimina: joustavuus, verkottuminen ja yhdessä tekeminen. Näihin
uudet yhteisölliset työvälineet tarjoavat monia mahdollisuuksia. Uusia
toimintatapoja tarvitaan yhtä lailla vanhoissa kuin uusissakin yrityksissä.
Uudet työvälineet ja uudet
toimintatavat liitetään usein nuoriin. 25-vuotias nörtti voi olla superhyvä
surffaaja netissä ja osata toimia esimerkillisesti uusien työvälineiden kanssa.
Mutta hän ei ole vielä asiantuntija millään substanssialalla. Asiantuntijaksi
tullaan kovan työllä, toistoilla ja harjoittelulla. K. Anders Ericssonin
kuuluisa kaava asiantuntijaksi kehittymiselle on 10 vuotta x 50 viikkoa x 5
päivää x 6 tuntia eli tarvitaan vähintään 10 000 tuntia tiivistä harjoitusta
ennen kuin ihminen alkaa olla millään alalla asiantuntija, joka kykenee
taitavaan toimintaan tilanteessa kuin tilanteessa. Kun Suomi vakuuttaa olevansa osaamisen ja
asiantuntijuuden maa, on tärkeää, että saamme myös ne todelliset asiantuntijat
toimimaan kilpailukykyisillä tavoilla ja hyödyntämään uusia työvälineitä. Tämä on myös yksi kirjan viesti.
Kirjassa on kuvattu yli 30 yritysesimerkkiä
ja muutama julkishallinnon esimerkki. Olemme näistä esimerkeistä tunnistaneet
kahdeksin tyypillistä kilpailukyvyn parantamiskeinoa, jotka jaoimme
kustannustehokkuutta parantaviin ja kasvua luoviin keinoihin. Koska keinot
liittyvät toimintatapoihin, on myös tarkasteltava, millaisia rakenteita,
organisaatiorakenne, johtaminen, kulttuuri jne. Tarvitaan, jotta ihmiset
voisivat toimia kuvatuilla tavoilla. Näitä rakenteita kuvataan Työpaikka 2.0:n
avulla.
No comments:
Post a Comment